ALIKEHITTYNEISYYS NIGERIASSA: Syyt ja seuraukset

ensimmäinen luku

11 johdanto

alikehittyneisyys on termi ,jota käytetään usein viittaamaan ”taloudelliseen alikehittyneisyyteen”. kyseessä on tilanne, jossa maan talous on teollistumaton ja jossa pääomanmuodostus on heikkoa ja elintaso alhainen, eli alikehittyneisyys tapahtuu silloin, kun resursseja ei käytetä täysimääräisesti ”sosioekonomiseen” potentiaaliin, minkä seurauksena paikallinen tai alueellinen kehitys on useimmissa tapauksissa hitaampaa kuin sisäisten ja ulkoisten tekijöiden vuorovaikutus, joka mahdollistaa vähemmän kehittyneiden maiden vain lop – puolisen kehityksen eteneminen

samoin kuin kaikki maat eivät ole tasavertaisia, samoin kuin maailman maat kehityksen osalta, jotkin maat ovat kohdanneet nopeaa kehitystä, kun taas niiden maat rypevät edelleen alikehittyneisyyden tuskallisissa kuorissa, tämä johtuu siitä, että vaikka jotkin maat ovat valtavan vauraita, lähes kolmannes maailman väestöstä elää ala-arvoisissa oloissa

alikehittyneille maille on ominaista niiden rikkaan ja köyhän väestön suuri ero ja epäterve kauppatase, yleensä katsotaan, että talouskehitys tapahtuu sarja ”kapitalistisia” vaiheita ja että tämän päivän alikehittyneet maat ovat historian vaiheessa, jonka kehittyneet maat ohittivat kauan sitten

maan kehitystaso voidaan arvioida sen perusteella, kuinka pitkälle se on mennyt lukutaidon, asuntojen, terveydenhoitopalvelujen, riittävän ravinnon, tulojen ja tuottavuuden, työllisyyden jne. suhteen, sillä sen kansalaiset

Nigeria on kuitenkin yksi niistä Afrikan maista, jotka luokiteltaisiin ”alikehittyneiksi” tämä johtuu siitä, että maan itsenäistymisestä 1. lokakuuta 1960 lähtien se on ollut pohjimmiltaan nälkäinen keskellä runsaasti resursseja Nigeria manifestes alikehittyneisyyttä koko hänen pituus ja hengitys maa, jossa kummallisuudet kävellä kahdella jalalla, tuloksena on noidankehä köyhyyden, tietämättömyys, sairaudet, jne

ottaen huomioon, että kehitys on tärkeä tekijä maailmassa, niin monet tutkijat, kautta koulukuntien ovat yrittäneet analysoida syitä, samoin mahdollisia toimia hävittämiseksi kuitenkin, tämä tutkimus on suunnattu analysoimaan syitä ja vaikutuksia alikehittyneisyyden Nigeriassa itsenäistymisen jälkeen

vastaavasti, kun ensimmäinen luku perinteisesti vahvistetaan alustava Tausta esittämällä sellaiset perusteet kuin; the problem statement, purpose of study, limitations of study, theoretical framework, etc the second chapter would expose the antecedence of Nigeria ’ s alikehittyneisyys based on objective indicators cutting through political, economic and sosio-cultural spheres

the third chapter would explain the causes of alikehittyneisyys in Nigeria, based on the impact of colonialism, leadership cum political crises and corrupt practices in the country neljäs luku keskittyisi vaikutus edellä mainitut indeksit todisteena romahdus sosiaalisen ja infrastruktuurin tilat, korkea työttömyys ja inflaatio, massaköyhyys ja tietämättömyys

viides ja viimeinen luku tiivistää ja päättää ohjelmalliset suositukset

12 ongelman julistus

Nigeria on yksi Afrikan suurimmista maista, minkä vuoksi häntä kutsutaan ”Afrikan jättiläiseksi” hän on epäilemättä siunattu valtavalla ja kadehdittavalla ihmis-ja luonnonvarojen keskittymisellä, joka on jaettu hänen alueelleen tästä huolimatta Nigerian kansalaiset elävät edelleen köyhyydessä pyrkien vaikea selviytyä epäsuotuisissa oloissa köyhyydessä Nigeriasta on tullut kiistatta jälkeenjääneisyyden ruumiillistuma, joka johtuu sosioekonomisesta, poliittisesta, teknologisesta ja koulutuksellisesta jälkeenjääneisyydestä

historian valossa on käynyt ilmi, että peräkkäiset hallitukset ovat eriasteisesti yrittäneet korjata järisyttävää valtiota, jolla ei ole juurikaan merkittäviä vaikutuksia

sekä Nigerian sotilas-että siviilihallinnot ovat ottaneet käyttöön useita poliittisia toimia maan saamiseksi nopean kehityksen tielle suhteessa sen mahdollisuuksiin, mutta asiat etenevät huonommasta pahimpaan päivien kuluessa

riippuvuus teorian mukaan reuna-alueiden maiden köyhyys ei johdu siitä, että ne eivät olisi integroituneet maailmanjärjestelmään, vaan siitä, miten ne on integroitu järjestelmään ja tämä määrittelee Nigerian. tämä voidaan havaita tavasta, jolla tarjoamme luonnonvarojamme, halpaa työvoimaa jne. kehittyneille maille vastineeksi teknologiasta jne.

13 TUTKIMUKSEN TARKOITUS

tämän tutkimuksen tarkoituksena on diagnosoida Nigeria kaikista alikehittyneisyyden indekseistä; selvittää, missä määrin Nigeria on alikehittynyt; tutkimus kattaa alikehittyneisyyden kokonaisuudessaan aina sen syistä ja monitahoisista vaikutuksista nigerialaisiin mahdollisiin ratkaisuihin

koko Afrikka oli yhtä huomion kohteena, koska maanosan mailla on lähes yhteisiä kehityshaasteita. tämä työ ei kuitenkaan voi vaatia kattavuutta kaikilta alikehittyneisyyden käsitteeseen

15 metodologia

teoreettinen viitekehys

tätä työtä varten systeemiteoria on osuva ja sopivaa SP vermaa voidaan perustellusti kutsua pääjärjestelmäteoreetikoksi ja hänen postulaatioidensa mukaan järjestelmä koostuu pohjimmiltaan erilaisista toisiinsa liittyvistä komponenteista, jotka yhdessä määrittelevät kokonaisuuden

jokainen järjestelmän osa vaikuttaa ja vaikuttaa toiseen kunkin osajärjestelmän luonne ja tehokkuus määrää koko järjestelmän tehokkuuden

tutkimalla Nigeriaa systeemiteorian pohjalta, sanotaan, että Nigeria on alikehittynyt, koska yhteiskuntajärjestelmän osatekijät ovat vaikeuksissa ja alikehittynyt tämä tarkoittaa kehnon elintason sykliä

15 2 tiedonkeruumenetelmä

tämä työ sai faktansa toissijaisista tiedonkeruun lähteistä kuten tekstikirjoista, lehdistä, sähköisestä mediasta ja c

153 aineiston analyysimenetelmä

kerätyt tiedot analysoidaan sisältöanalyysin ja luku luvulta-keskustelun avulla aihepiiriin liittyvistä kysymyksistä

16 kirjallisuuskatsaus

suuri joukko eri tieteenalojen tutkijoita, joilla oli erilaisia näkemyksiä ja termejä alikehittyneisyyden määrittelyyn Heillä oli myös erilainen käsitys sen syistä ja seurauksista

marxilainen näkökulma kehitykseen ja alikehittyneisyyteen ei poikennut edellisten tutkijoiden näkemyksistä, mutta Karl Marx oli hyvin erityinen puolustaessaan sitä, että alikehittyneisyys johtui eurooppalaisesta imperialismista, joka edelleen alikehitti jo ennestään heikommassa asemassa olevia alueita

samalla tavalla radikaali vallankumouksellinen kirjailija ”Walter Rodney” teoksessaan ”kuinka Eurooppa alikehittynyt Afrikka” osoitti aivan oikein, että alikehittyneisyyden aiheuttaa ja ylläpitää pysyvä kolonialismi hän totesi, ”alikehittyneisyys on jatkuvan kolonialismin jatkuva tili” tämä tarkoittaa sitä, että hänen omasta näkökulmastaan kolonialismi on riistojärjestelmä hän päätteli, että alikehittyneisyys on puhtaasti maan riistämistä toisen toimesta

Colin leys (1970) ideologiassaan alikehittyneisyyden teoriasta piti kahta ääripäätä (a) johtuen pääoman aiemmasta kasautumisesta suurkaupunkimaihin ja (b) pääoman viennistä reunamaista näitä kahta seikkaa hän kutsui monopoliksi kansainvälisillä markkinoilla ja monopoliksi teollisuusmaissa teknologia

MM Hoegrezt (1976) sanoi,” alikehittyneisyyden syyt johtuvat dialektisesta suhteesta lännen kehityksen ja kolmannen maailman alikehittyneisyyden välillä Länsi kehittyi, koska se oli kehittymässä kolmannessa maailmassa, kun taas kolmas maailma tuli alikehittyneeksi samalla kun se myötävaikutti lännen kasvuun

Lars Anel ja Birgita (1980) omassa alikehittyneisyyden ajatuksessaan sanoi ”alikehittyneisyyden tärkein ilmeinen syy on kolonialistinen järjestelmä kolonisoituneet alueet joutuvat jatkuvasti metropolimaiden talousjärjestelmän alaisiksi maailmasta, jossa aina oli mukana suoranaisia kieltoja tehdastuotteita vastaan” heidän mukaansa länsimaat ovat aina viitanneet metropoleihin, ovat helvetisti päättäneet ohjata alistetun entiteetin asioita joko suoraan tai epäsuorasti heittämällä pelinappulansa hoidettavaksi kohdemaassa

Ragnar Nurken (1953) mukaan teoksessaan pääoman kasautumisen ongelmia köyhissä maissa; ”maa on takapajuinen ja köyhä yksinkertaisesti siksi, että se on köyhä kaikessa muussa ”tämä kuvaa köyhyyden noidankehää näissä maissa, kuten Gerald Meire (1989) sanoi,”kulkee alhaisista tuloista alhaisiin säästöihin alhaiseen tuottavuuteen ja sitten takaisin alhaisiin reaalituloihin”

kotimaan rintamalla tutkijat ovat yrittäneet hahmottaa alikehittyneisyyden luonnetta, syitä ja ilmenemismuotoja Nigeriassa

Solomon Thomas (1982) oli sitä mieltä, että alikehittyneisyyden ongelma on se, että Nigeria ei ole itsenäinen kansakunta, koska liiallinen riippuvuus ulkoisista tekijät hänen mukaansa, kunnes pystymme kehittämään omia sosioekonomisia suunnitelmiamme, pysymme alikehittyneinä

Emmanuel Aghiri (1972) esitti teesin, jonka mukaan alikehittyneitä maita käytetään hyväksi epätasa-arvoisen vaihdon kautta kansainvälisen kaupan alalla, kun kehitysmaat myyvät hyödykkeitään alle arvon ja samalla ostavat hyödykkeitä kehittyneistä maista arvon yläpuolella tämä tarjoaa todellisen keinon köyhtyä tämä tarkoittaa sitä, että vaihto on epätasa-arvoista rikkaiden ja köyhien maiden välillä alhaisempien palkkojen sekä köyhien maiden alhaisemmat tuottoprosentit ovat kuitenkin Emmanuelin olettamaa epätasa-arvoisen vaihdon teoriaa vakavasti arvostelleet myöhemmät tutkijat, kuten Samir Amin ja Geoffrey Kay

Samir Amin väittää, että maailman kapitalistinen työnjako rajoittaa alikehittyneet maat teollisuustuotteiden tuotantoon: ”erikoistumisesta saatava välitön etu määrää kehityksen suunnan kahden maan välillä siten, että se, joka suostuu erikoistumaan vähemmän dynaamisiin tuotantohaaroihin, häviää tekemällä niin pitkässä juoksussa ”

Geoffrey Kay omasta puolestaan väittää, että se ei selitä kauppalaivapääoman toiminnan epätasa-arvoista vaihtoa, joka on ratkaisevan tärkeää riiston, riippuvuuden ja sitten alikehittyneisyyden jatkumiselle, hän hylkäsi Emmanuelin käsitteen ”formalistisena järjettömyytenä”, huomauttaen, että se lähentää yritystä ymmärtää liikennelakeja viittaamatta autoon Kay, vaikka on eri mieltä useimpien Emmanuel Aghirin oletusten kanssa, uskoo yhä, että epätasa-arvoinen vaihto muodostaa kiistattoman tekijän syrjäisten Maiden alikehittyneisyyteen

epätasa-arvoisen vaihdon teorian tarkastelun perusteella se ilmeisesti osoittaa, että nämä teoriat liikkuvat eri suuntiin, mutta se, mitä yhteistä niillä on, kuten Boxborough Ian (1979) perustellusti totesi, on ”ehdotus siitä, että työ palkitaan epätasa-arvoisesti eri puolilla maailmaa” tämä tarkoittaa sitä, että samankaltaiset hyödykkeet voivat sisältää erilaisia määriä sosiaalisesti välttämätöntä työaikaa vaihdon epätasa-arvoisuuden sivutuotteena on se, että se toimii ratkaisevasti alikehittyneiden maiden suureksi haitaksi

huolimatta siitä, että useimmat kehitystutkijat katsovat syyt yksinomaan ulkoisiin tekijöihin ja epäoikeudenmukainen suhde sisäisellä rintamalla, jossa alikehittyneet maat ovat olleet köyhyyden ja jälkeenjääneisyyden jatkajia, on selvää, että Afrikkaan liittyessään eurooppalaiset tuhosivat täysin afrikkalaiset yhteiskunnalliset järjestöt, koulutusjärjestelmän, poliittiset rakenteet, joten alkuperäiset taloudelliset arvot hajaantuivat

kaikki nämä lisäsivät ja syvensivät entisestään Afrikan alikehittyneisyyttä ja Nigerian ollessa yksi Afrikan kolonialismin jälkimainingeissa

17 TERMIEN MÄÄRITELMÄ

kehitys-maan vähittäinen kasvu köyhyydestä sosioekonomisesti ja jopa poliittisesti kehittyneemmäksi

alikehittyneisyys-ilmiö, joka ilmenee, kun maalla on teollistumaton talous, jossa pääomanmuodostus on heikkoa ja elintaso Alhainen

riippuvuus: tilanne, jossa Maa on riippuvainen toisesta kasvusta ja ylläpidosta

kolonialismi: käytäntö, jolla voimakas maa hallitsee toista, enimmäkseen hallitsijan eduksi

uuskolonialismi : Uusi siirtomaiden hallintamuoto, jossa käytetään kohdemaan kätyreitä ja pelinappuloita, muistuttaa pikemminkin epäsuoraa kolonialismia

kapitalismia: talousjärjestelmää, jossa maan liike-elämää ja teollisuutta kontrolloivat ja ajavat voittoa yksityiset omistajat hallituksen sijaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.